Maalikuninkaan paluu
Olin tänään virallisesti viimeistä kertaa elämässäni pelaamassa pooloa Brightonissa. Epävirallisesti saatan vielä palata. Menen tässä nyt hiukan asioiden edelle. Aloitin siis päivän heräämällä kahdeksan aikoihin, eli ihan liian varhain. Makoilin sängyssä ja lueskelin vähän kirjaa – loistava tapa valmistautua aamiaisen valmistamiseen. Aamiainen koostui keksistä ja kahdesta kupista espressoa, jotka taidokkaasti uutin espressopannustani. Kello 11 tapasin paikallisen herrasmiehen ja poolomessiaan, Paulin. Tavoitteenamme oli nauttia perienglantilainen aamiaisbrunssi, johon tällä kertaa kuului makkaraa, munia, verilettuja, papuja ym. maukasta. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, suosittelen ravintolaestablishmenttiä nimeltä Tiffany’s!
Pelit menikin sitten ihan hyvin. Olin pari kolme peliä ihan liekeissä ja tein yksin kaikki maalit. Perkele, olisipa aina näin. Minun reseptini onnistumiselle on pari lämmittelyottelua ja kaljaa. Ohessa viimeiset matsikuvat.
Sweary Finn out!























