Kesä on pilalla, kaupunki haisee
Viikonloppu on taas on ollut ihan mukava. Perinteinen Kauppuri, pyöräily, kokkailu -kolminaisuus. Ninan vanha saksalainen vaihdokaskaveri oli tullut Ouluun jollekin Nokian käynnille ja kävin näyttämässä sille Oulua pyörällä. Mental note to myself: Talvipyöräily ei ole kaikkien turistien ykköslaji, joten laita lämmintä vaatetta päälle jos meinaat pysyä lämpimänä muutenkin kuin lihastyöllä. Ihan hyvin reissu tuli kuitenkin tehtyä. Hietasaaresta löydettiin vielä hieno Lada, jossa oli yhden takavuosien menestyksekkään kiekkojoukkueen tunnarit.
Mulle on alkanut kasvaa jonkinlainen resistanssi Helsinkiä kohtaan. Aluksi syyllistin itseäni kun sain huonoja fiboja. Nyt musta tuntuu vahvasti, että olen vaan tottunut liiallisen hyvään. Helsingissä on normaalia, että asunto on pieni, että töihin ei pääse kun juna ei kulje, ja että pyöräteitä ei aurata. Helsingissä on normaalia, että vaikutusmahdollisuuksia ei ole ja kaikki on byrokraattista sekä kömpelöä. Ehkä joku paikallinen tietää, mikä tie on aurattu ja mistä kannatta mennä, mutta minä joudun ajamaan reittioppaan mukaan se perkele on ajattanut mut jo ladullekin useampia kertoja. Alla kolme ensimmäistä kuvaa Helsingistä. Loput on ihanasta Oulusta.
Irkissä todettiin, että pakkoruotsi on taas vaalivuoden myötä esillä. Ikään kuin pakkosterilisaation sijaan potkittais kaikkia raiskaajia vaan tosi kovaa kiveksille. Kaikki tietää, että se ei toimi, mutta ainakin joku saa siitä sairasta mielihyvää.





