On taas se aika vuodesta, kun ihmiset heräävät talviuniltaan. Kevät siis. Jotkut heräävät talviuniltaan suoraan kesään, sellaista oli ilmassa kun katselin kadulla kävelevien tyttöjen vaatetusta eräänä lauantai-iltana. Arvailujen varaan jäi, oliko takin alla hametta vai ei. Joku valitteli Twitterissä, ettei siedä kevättä+antavia kaula-aukkoja+isoja ryntäitä. Olen samaa mieltä, että isot tissit pitää pitää järkevästi piilossa, mutta tämä voidaan kyllä lukea pelkäksi kateellisen panetteluksi. Minun mielestäni pitää olla tarkkana pukeutumisen suhteen muutenkin: jos on pieni yläosa, täytyy olla peittävä alaosa ja toisin päin. Muuten tulee liian hutsu. (Ja siis minähän pukeudun aina ja kaikkialle pillifarkkuihin, converse all star -tennareihin, mustaan/harmaaseen neuletakkiin ja mustaan/harmaaseen toppiin.) Lisäksi katukuvaan on ilmestynyt myös aika paljon kalsareita, joita kutsutaan myös legginseiksi. En tiedä miten legginsit kirjoitetaan ja taivutetaan virallisesti suomeksi. Leggings – leggingsit vai legginsit? Ihan oikeaa suomeahan olisi kalsarit ja jos haluaa hienostella, niin pitkikset. Vai onko ne silti eri asia? Minun mielestäni kalsarit ja legginsit ovat sillä tavalla sama asia, että niitä ei voi pitää yksin. Eli siis legginsien ja kalsareiden kanssa pitää olla jotain muutakin alaosavaatetta. Legginsien kanssa pitää olla housut, shortsit, hame, mekko tms. ja sama pätee kalsareihin. Sellaisia sinikuviollisia kalsareita kannattaa pitää varmaan vain pitkien housujen alla suojaamassa kylmältä. Tällä hetkellä erityisesti legginsejä näkee pienten pyöreiden lukiolaistyttöjen yllä, joilla on päällään ne lyhyet nahkatakit, jotka eivät todellakaan peitä persettä niin kuin legginsien kanssa kuuluisi. Kaikista pahinta on, jos legginsien takapuolen sauma on alkanut nuhriintua. Tiedättehän, kankaasta alkaa pilkistellä sellaisia valkoisia kumimaisia hapsuja. Tämän lisäksi monista legginseistä kuultaa läpi, jolloin ei tarvitse enää arvaillla, onko teini ostanut alushousunsa H&M:ltä vai Seppälästä. Pahinta ei kuitenkaan ole teinien osallisuus, vaan kun kaikilla naisilla näyttää olevan leggings-ongelma. Kuluneita ja läpinäkyviä legginsejä käyttävät niin akateemiset yliopisto-opiskelijat (vaikka ne college-housutkin on muotia!), viisikymppiset kaupungin työntekijät ja kaikenmaailman johannatukiaiset. Ja siis se ”pitkä” paita ei ole sama asia kuin alaosa!

On myös se aika vuodesta, jolloin akateemiset opiskelijat alkavat juhlia vappua. Kävin juuri kaupassa ja kaljahyllyillä oli kolme isoäänistä poikaa, joista en nähnyt kuin päät ja jotka yrittivät päättää otetaanko Karhua yksi vai kaksi 24 tölkin pakettia. Ajattelin, että mitä vtun amiksia siellä taas on. Maksettuani ostokset ja päästyäni pihalle huomasin edelleen mölyävien poikien haalarit ja tajusin, että nämä amiksethan olivatkin tietoteekkareita, jotka edustivat lajiaan varsin edustavasti. Oltuani Raahen ammattiopiston laskettelureissulla mukana musta tuntuu, että oikeat ammattiopiston oppilaatkin ovat fiksumpia kuin nämä kyseiset akateemiset yliopisto-opiskelijat, jotka eivät siis käy koulua vaan kuuluvat tiedeyhteisöön. Joojoo, ei voi yleistää.

Ihan jännittäviä otsikoita ollut viime aikoina lehdissä. Nokialta uutispommi keskiviikkona, Teemua pommitetaan MM-kisoihin, Povipommi Jordan rajussa kolarissa. Mua ärsyttää tällaiset termit. En tiedä miksi niitä kutsutaan. En löytänyt mistään otsikkoa, jossa jotain räjähtäisi, mutta Elastinen sanoi viikonloppuna radiossa, että huomenna Seinäjoella räjähtää! Eli siis ilmeisesti niillä oli tulossa tosi kova keikka siellä. Löysin kuitenkin myös otsikon, jossa räjähtää-sanaa käytetään sanan varsinaisessa merkityksessä: Piilotettu ydinpommi räjähtää Euroopassa, jos..” (EDIT: tässähän oli myös sana pommi sanan varsinaisessa merkityksessä!) Myös pitkän tähtäimen suunnitelmat on minusta aika epäilyttäviä.

Enkä kyllä tajua miten ikinä pääsen sinne kouluun. Argh. Oon istunu kirjastossa tammikuusta lähtien ja tuntuu koko ajan vain epätoivoisemmalta. Miten ikinä voin muistaa niin paljon asiaa? Tuurillako sinne päästään? Ja sitten taas yritän muistuttaa itseäni, että unelmien eteen on tehtävä töitä. Ja niin minä teen.

Ja koska tää postaus näyttää tosi tylsältä ilman kuvaa, niin laitan yhden Jonin ottaman kuvan meistä. Tästä kuvasta käy ilmi perusvaatetukseni. Niin ja myös Eetun. Englannissa yks tyttö sanoi, että siitä on söpöä kun pukeudutaan samalla tavalla (meillä molemmilla tais olla ne Conversen tennarit), johon Eetu: ”Ei kun Nina vaan pukeutuu tolleen vähän poikamaisesti.” Musta ollaan kuitenkin aika tyylikäs pariskunta, eikös?

Tyyli-ikonini. Vielä kun osaisin olla yhtä ihana ja tyylikäs.

Tuoreimpia hakusanoja kommentteineen.

kevään muotiväri 2011 – Joo, ei välttämättä kannata uskoa kaikkea mitä tässä blogissa puhutaan muodista, tyylistä tai erityisesti sen puutteesta. Tai no, nuo Eetun postauksen muotivärit pätee ilmeisesti kenkiin tuon artikkelin perusteella, mutta luulen, (koska en ole tyylibloggari, niin en voi tietää varmasti) että meikeille, vaatteille, hiuksille, koruille ja kynsilakoille on omat muotivärinsä. H&M:n ja Elloksen katalogien mukaan muotia on kukkaprintit (yäk). Muutenkin tuleva muoti vaikuttaa ihan liian tyttömäiseltä. Lupasin tosin eilen Alexandralle, että opettelen käyttämään korkokenkiä. Nii-in. En ole koskaan käyttänyt moisia. Yksi syy on se, että oikea jalkani on kokoa 37 ja vasen 36, joten minun on hyvin vaikea ostaa kenkiä.

näkötesti – Kannattaa vaan suunnistaa optikon luokse, jos tuntuu, että näössä on vikaa. Optikothan tekevät työtään ilmaiseksi! Ja minusta jo se, että etsii netistä näkötestiä, kertoo siitä, ettei se näkö ehkä välttämättä ole kunnossa.

kevään muotivärit 2011 – Katso ylin.

tykopaatti blogspot – Et löydä täältä.

lasiaisen irtauma ms tauti – Käsittääkseni näillä kahdella ei ole tekemistä toistensa kanssa (toisin kuin näköhermon tulehduksella ja ms-taudilla voi olla). Mutta koska en ole lääkäri, enkä tyylibloggari, en voi tietää varmasti.

vuoden muotiväri 2011 – Kuka välittää?!
Verenpunainen. Lähde -Eetu

metallisorvi istukan suojus - Tämä on enemmän Eetun alaa.
Jep, metallisorvin istukan suojuksessa on tärkeää, että se estää käyttäjää koskemasta pyörivään pakkaan, estää esim. vaatteiden tarttumisen pakkaan eikä anna sorvin käynnistyä kun avain on pakassa kiinni. Vanhaan itäeurooppalaiseen metallisorviin ollaan hankittu suojalaitteet jälkiasennuksena FinnSafetylta, jossa ne mittojen mukaan valmistetaan. Suojuksessa on mikrokytkin, joka täytyy kytkeä estämään sorvin käynnistyminen kun suoja on ylhäällä. Laite ole halpa, hinta taisi olla jotain 700 euron pintaan, mutta ilman suojusta sorvi on työpaikalla laiton. -Eetu

tissit.teurastaja – ÖöÖ. Mitäs tähän sanois.

scarlett johansson silikonit? – En tiedä silikoneista, mutta nenäleikkaus sille on ainakin tehty. Suosittelen etsijälle Good plastic surgery ja Awful plastic surgery -sivustoja.

muotivarit kevät 2011 - Suosittu aihe näemmä.

Menen tänään Helsinkiin. JEe. Aion vierailla jännittävissä optikkoliikkeissä. Lisäksi olen kerännyt eri tyyliblogeista hyviä vaatekauppavinkkejä. Ilmeisesti kaikista Weekday ja Monki on kivoja.

meillä on kaikkea uutta: uusi hieno taulu, jossa pyörää ajava mies näyttää eetun pettymykseksi ehkä hieman liikaa otolta, uudet ikkunat, joissa on sälekaihtimet (!), uusi eetun tekemä vaatekomeron kaappi, jonka laatikoissa on vetimet ja mikä parasta, mulla on uus laukku mhannin theodore. eetu osti sen mulle valmistujaislahjaksi ja se on todella tilava ja ihana. näin tuollaisen yhdellä asiakkaalla ja siitä se ajatus sitten lähti. ainoa huono puoli laukussa on hieman ohut kantohihna, joten jos kuljettaa mukana on paljon tavaraa pitkän aikaa, alkaa olkapäätä ikävästi painaa.

sain valmistujaislahjaksi myös perinteisen hiihtotavan sukset. tarkemmin sanottuna peltosen nanogripit, joita olen käynyt testaamassa tuossa tuiranpuiston 1,1 kilometrin pituisella ladulla. ensimmäisellä kerralla hiihdin tunnissa 6,6 kilometriä ja sanotaanko näin, että pitoa ei ainakaan puuttunut. toisella kerralla alkoi luistaa jo hieman paremmin ja hiihdin tunnissa 7,7 kilometriä. edelleenkin saa hieman pukkia alamäkiin ja varoa, ettei muuta painopistettä alamäessä, koska silloin on vaarana lentää nenälleen. ei tuossa tuiranpuistossa kyllä mitään hirmuisia nousuja tai laskuja olekaan.. perinteisen hiihtotavan tekniikassakin olisi varmasti hiottavaa, sillä oon hiihtäny pertsaa viimeksi joskus ekaluokalla. en tiiä kuinka kovaa tuota pertsaa voi hiihtää, kun 7,7 kilometriä tunnissa tuntuu aika vähältä. no, tänä talvena oon hiihtänyt yhteensä noin 40 kilometriä, siitä on hyvä jatkaa. ärsyttää muuten ihmiset, jotka kävelee hiihtoladulla (ja taluttaa koiraa, joka seisoo ladun toisella puolella ja näin virittää talutushihnansa ansaksi hiihtäjärukalle). argh! varsinkin, kun vieressä kulkee myös kevyen liikenteen väylä. mistähän se johtuu, että hiihto on niin keski-ikäisten ihmisten laji. raahessa ei tuu koskaan ketään oman ikäisiä vastaan, kun käy hiihtolenkillä hiihtomajan maastossa, nuorimmat on varmaan jotain nelikymppisiä. hiihto on niin hyvä harrastus, kun se kuormittaa sekä jalkoja että käsiä (ja varsinkin naisille tärkeitä alueita kuten käsien ojentajia ja pakaroita), eikä rasita niveliä toisin kuin vaikka juoksu. onko oikeasti niin, että koulun liikuntatunnit on pilanneet hiihdon maineen? oon aina tykänny hiihtää, koska se on niitä harvoja urheilulajeja, jossa oon ihan hyvä. ekallakin taisin tulla koulun hiihtokilpailuissa toiseksi ekaluokkalaisten sarjassa heti ullan jälkeen.

oli kiva viikonloppu, käytiin kauppurissa syömässä, never grow oldissa kavereiden kanssa ja juoksemassa. never grow oldin vessajonossa joku poika kommentoi mun otsista ”hieno ohtatukka” ja sanoin, ettei oo läheskään niin hieno kuin sulla. ”eiku oikeesti, pidä toi.” sitten se kertoi mulle jutun kuinka joku ruhtinas oli ennen vanhaan kuollut ruokapöytään, koska sen virtsarakko halkesi. mutta otsatukasta tuli mieleeni, että michelle williams on mun uus tukkaidoli.

juoksemisessa yhdistettiin hyöty ja huvi. juostiin nimittäin käymään marikalla, aleksilla ja malenalla (aka bruce) kylässä katomassa uutta asuntoa ja eetu autto aleksia netin kanssa. täytyy vaan sanoa, että melkeen iski vauvakuume, kun se malena oli niin ihana ja iloinen tyttö. onneksi muistin pestä kädet vierailun jälkeen, niin ei tarvitse pelätä sitä kuumetta. lisäksi syön aika paljon d-vitamiinia, joten senkin pitäisi auttaa. toivottavasti.

teen tästä osittain muotiblogipostauksen eli siis esittelen teille kaikille mitä mun laukusta löytyy. kaikkia varmasti on aina kiinnostanut tämä asia.

siellä on siis image, jota en ole ehtinyt lukea, antibiootit, laskin, karkkipaperi, jenkkiä, vanha kuitti, tamponi, lompakko, huulirasva, nappi ja tietenkin vesihiomapaperia. jokanaisen välttämättömyys tuo jälkimmäisin..

oon viime aikoina huomannut, ettei puuvillaisia tuotteita meinaa enää saada mistään halpakaupoista. en tykkää gina tricot’sta sen takia, koska siellä myydään trikoisia telttoja tai akryylisia neuleita, jotka on sähköisiä, eikä ne hengitä kunnolla. oon harrastanut h&m:ää, mutta sielläkin alkaa olla tuota akryylipaskaa sen verran, ettei sieltä oikeastaan löydä enää mitään. on siis aika kai siirtyä kunnollisiin vaatteisiin, vielä kun löytäisi jostain sellaisia normaaleja. nykyään kun myydään niitä helkkarinmoisia telttoja, jotka ulottuu polviin tai olkatopattuja tai olkakrepattuja paitoja. ei tällainen henkarihartiainen voi pitää mitään hartioita korostavaa! lisäksi kaikissa neuleissa on nykyään sellaset ihmeelliset liehuhelmat. siis että osa neuleen helmasta on ihan normaalin pituinen, mutta sitten sivuilla roikkuu kaksi pidempää riekaletta. ihan kuin se thaimaalainen lapsi olisi jättänyt jotain tekemättä. enkä kestä niittejä, niitä on nykyään joka paikassa: laukuissa, paitojen olkapäissä, toppien rinnuksissa, hanskoissa pipoissa ja missä lie. niitit on jotenin niin teiniä. mulla oli niittivaihe joskus, ei ole enää. kumpuaakohan nuo niitit ja olkapääkoristelut kaiken maailman rihmoilla sinkkuelämää kakkosesta? siellä oli kauheita vermeitä leideillä päällä. agh, se samanthan teininiittihelvetti.

tässä esimerkki kauheista rypytetyistä olkapäistä. tällaisia on nykyään joka paikassa. jos löydän kivan neuleen, siinä on tuollaiset olkapäät. muutenkin nuo on aika kauheita, eikä pelkästään siksi, että ne ei sovi mulle.

röyhelöistä en vielä maininnut, mutta… wtf?! kuka oikeesti voi vakavasti harkita pitävänsä moista paitaa? röyhelöt on mun mielestä pikkutyöille tarkoitettuja.

sitten on vielä näitä röyhelöisiä äitiystoppeja, joiden alle on helppo piilottaa vaikka mitä.

sitten on näitä muodikkaita maksivaatteita. ok, isommille tytöille nuo voi ehkä sopia, mutta minä näytän noissa anorektiselta laudalta, joka on yritetty piilottaa rumuutensa vuoksi. tai ehkä ne vois sopia mulle, jos löytyis sopvan kokoinen iso vaate. mutta kun xs on niin hirvittävän kokoinen, ettei sellaista voi kuvitellakaan käyttävänsä. joku xxs vois olla ehkä lähempänä, mutta sellaisia ei tehdä.

tässä on sitten tällainen ihmeellinen a-linjainen paita, jossa osa helmasta on pidempi kuin osa. en vaan tajuu. nuo ylimääräiset palkeethan roikkuu takin altakin ulos.

ilmeisesti pitsi on se seuraava juttu, kun joka paikasta sitä saa. tiedä siitä sitten.

oon todellinen muotiblogaaja, kun ilmoitan nyt, että nuo kauhistukset ovat vero modan ja lindexin vaatteita. on niillä joskus jotain kivojakin. ilmeisesti ne niitit on menossa jo pois, kun ei oikein kuvia löytynyt. mutta käykää vaatekaupoissa, siellä niitä edelleen on. minä kun yritän etsiä sellaista mustaa neuletta, jossa on jännä leikkaus, nappeja/neppareita/vetoketjuja. vetoketjut on melkeen sama asia kuin niitit, mutta niistä tykkään. jos niitä ei siis ole liikaa.

onko kukaan muuten laittanut tikkua ristiin? en kuulu kirkkoon, joten en ole. jotenkin on huvittavaa, kun on uutisoitu, että kirkollisvaalien ennakkoäänestys on ollut ennätyksellisen vilkasta. no onko kumma, kun tänä vuonna jostain syystä kyseisiä vaaleja markkinoidaan oikein urakalla. en ole koskaan aiemmin huomannut koko vaaleja, vain pistänyt merkille, kun uutisissa toiseksi viimeisenä ennen säätä on asiasta mainittu. olihan nuo seurakuntalaiset ängenneet esim. meidän koululle, jossa oli ennakkoäänestyspiste. jotenkin mulle tuli sellanen olo, ettei ole oikein, että koulussa on uskonnollisen yhteisön äänestyspiste. olivat myös jakaneet kaikkiin opettajien laatikoihin (sellaiset oven ulkopuolella olevat, johon voi esim. palauttaa tehtäviä) uuden testamentin ja psalmit. jea. kai nyt kaikki muutkin uskontokunnat saavat tulla koulullemme jakamaan oppejaan? minusta on myös ihmeellistä, että 16-vuotiaat saavat käyttää äänivaltaa kirkollisvaaleissa, mutta eivät saa erota kirkosta ilman äidin ja isän lupaa.

että sellaista.

otsikossa on cluelessin syvin opetus, eikä se ole tainnut 15 vuodessa juuri mihinkään muuttua. nykyään halutaan kyllä kiinnittää huomiota paljon muuhunkin, mutta onko se jotenkin yllätys? en oikeasti tajua mistä teini-ikäiset tytöt ottavat mallia (bile?)pukeutumiseensa: rikkinäisiä legginsejä ja sukkahousuja, ihmeellisiä liian lyhyitä niittipaitoja niiden kanssa, tukka leikattu jotenkin repaleiseksi, tupeerattu ja värjätty ihmeellisesti kaksiväriseksi. sitten on taas näitä gucci-laukkuja kanniskelevia, ”timantti”korvakoruja pitäviä ja ylenmäärin meikkiä ja hiuslisäkkeitä käyttäviä tyttösiä, jotka lähtee joka paikkaan minimekossa ja korkokengissä. ihan sama onko tätä niin sanottua rock- tai high maintenance -genreä, niin yhtä anteliailta ne kaikki näyttävät. kävin siis eilen sulatto’10-alueella katsomassa meininkiä uniikin keikan aikana ja yhden poikkeuksen näin: ilmeisestikin jostain aasian maasta kotoisin olevan vaihto-oppilastytön, joka oli pukeutunut tyylikkäästi lyhyehköön siniseen hameeseen, persikan väriseen toppiin ja tummansiniseen neuletakkiin. jalassa korkeakorkoiset gladiaattorihenkiset sandaalit ja hiukset pitkät ja kiiltävät. tavallista ja kaunista – erityisen kateellinen olin niistä hiuksista.

töissä on mennyt viime aikoina paljon rippiristejä ja osa sen ikäisestä nuorisosta tuntuu yhä pukeutuvan ainakin vapaa-ajalla suhteellisen järkevästi. tajusin kuitenkin eräänä päivänä pukeutuvani samalla tavalla kuin itseäni melkein kymmenen vuotta nuoremmat rippilapset: converset jalassa, typerät farkkulegginsit ja t-paita tai toppi. no, sillä erotuksella että mun paidoissa ei ole mitään typeriä printtejä. hohhoijjaa, olisko ehkä tarvetta päivittää omaakin pukeutumista johonkin järkevämpään ja aikuismaisempaan? töissä yritän kyllä aina pitää jotain aikuismaisempaa vaatetta (vaikken tykkääkään suorista housuista), koska converset eivät ehkä lisää uskottavuutta. vapaa-ajan pukeutuminen on yhä ongelma: en jaksa käyttää jäykkisvaatteita, mutten halua pukeutua kuin teinit. pitäisiköhän varata aika stockan pukutumisneuvojalle? se kuitenkin suosittelee filippa k:n 200euron neuletakkia, burberryn sadan euron valkoista kauluspaitaa ja saman hintaisia mustia suoria housuja. ja tietenkin korkokenkiä, koska mustat suorat housut on tehty käytettäväksi korkokenkien kanssa. enkä edelleenkään käytä korkokenkiä..

identiteettikriisi ilmiselvästi: valmistun pian ammattiin (toivottavasti) ja minun pitää mennä töihin. mun pitää näyttää sen 60-vuotiaan lihavan perusinsinöörinkin silmissä vakavasti otettavalta ammattilaiselta, eikä pikkutytöltä. eikä aina auta se vakuuttelu, että kyllä minä oikeasti osaan.

Juttu PDF-tiedostona, 893kb

kun kerran listasin naiset, niin listaanpa miehetkin. niin ja siis eetuhan on laskettu ulkopuolelle, kun se on ylempänä kuin ykkönen, tietysti.

robert downey jr on ollut mun ehdoton suosikki siitä asti, kun se oli allyn poikaystävä. toivoin, että se olisi allylle se oikea ja olin hirvittävän pettynyt, kun se poistui sarjasta ja jäi kiinni huumeista irl. oikea elämä on paskaa.

toisena stanley tucci. ihan ehdottoman komea ja maailman ihanin mies, ainakin elokuvassa julie&julia. ihan hauska kokkausblogielokuva muuten. meryl streepkään ei ole lainkaan huono.

kolmantena ah niin ihana johnny depp. ehkä vähän tylsä valinta, mutta sillä on myös todella kaunis vaimo, joka tekee hyvää musiikkia. ehkä pitäisi lisätä vanessa siihen naisten listalle.

hmm. onko näissä miehissä jotain yhteistä?

sain harjoittelupaikasta lahjaksi hienoimman ja kalleimman korun, joka minulla on koskaan ollut.

kyseessä on oululainen käsityötaideteos: kaikki nikama-korut tehdään oulussa käsityönä teräksestä, korujen ympärille on syntynyt nikama design. korujen idea lähti skolioosiselän röntgenkuvista. kerrankin sellaista korusuunnittelua, joka miellyttaa mun silmää! tarpeeksi rouheaa, eikä mitään ylimääräistä pikkuhilperrystä. lisäksi tunnen jotenkin omakseni nämä selkäjutut, vaikkei mulla skolioosia olekaan.

niin ja itse asiassa noita rannekoruja taitaa olla tällä hetkellä tasan kaksi maailmassa (ja toinen niistä on minulla)! mutta on niitä tulossa lisää, nou hätä.

kuuntelin stepan innoittamana hyvää musiikkia:

ja hyvästä musiikista tulikin mieleen raahen rantajatsit, jossa on kerrankin todella loistavia ja yleisöä kosiskelevia esiintyjiä. erityisesti voin suositella jatsien avaavaa yhtyettä klaaraa. (huomaatteko, oon oppinu linkittämään.) ja vihdoinkin emma salokoski! pyysin jo töistä vapaaksi tuota viikonloppua, olisipa eetukin silloin lomilla. jatseilta on vain hyviä muistoja, vaikken aina kaikkea musiikkia ymmärräkään. tunnelma toimii silti. ehkä eniten inhottaa joidenkin harrastama elitismi jatseilla. kaiken huipuksi se on aika surkuhupaisaa: kyhätään pystyyn valkoiset telttakatokset, laitetaan niihin valkoiset muovituolit ja niihin kuuluvat pöydät, asetellaan patongit ja pikkuviinipullot (tai tonkat) yhdelle pöydälle. sitten kaupungin ”tärkeimmät” herrat ja rouvat ja toimittajat istuvat siellä keskenään. hauskaa. mielestäni olisi paljon luontevampaa, jos kyseiset katokset laitettaisiin kaljakatosten perään, patongit kaikille jaettaviksi ja jokainen vastaisi itse juomistaan. näin myös kaupungin päättäjät pääsisivät hieman lähemmäs tavallista kaduntallaajaa. eihän ne very important personit oo mitenkään tärkeämpiä kuin muutkaan, eikä eroa ole syytä väkisin vääntää. ja miten noin pienillä festareilla edes voi olla tositärkeitätyyppejä, joiden tulee istua eri teltassa? ja joo, en oo ite niitä tyyppejä. eli oon vaan kateellinen.

tänään on ollut hyvä päivä, vaikka on satanut räntää ja ollut kylmä. ja vaikka aamulla tuntukin kauhealta. mulle tulee aina huono omatunto noista valituksista, aiheutan eetulle vaan enemmän stressiä. keksin, että tää meidän blogi vois käsitellä parisuhdekriisien lisäksi myös tyyliä. me vaan kerrotaan mikä on kuuminta hottia ensi vuonna, emmekä ota eteisen peilin kautta kuvia itsestämme esitellen päivän asua ensin ilman mustaa nahkatakkia ja sitten mustan nahkatakin kanssa niin kuin tsiljoonat muutkin tyylibloggarit (jotka omistaa sen saman nahkatakin) tekee juuri samalla hetkellä. ou jea. ai niin ja: ihmettelin mitkä kuopat mun mahaan on ilmestyny, katoin peilistä, niin nehän on mun vatsalihakset!