Rankat matsit on ohi, voittajaksi selvityi Pihkatapit. Video summaa koko virallisen turnauksen, Jukka pelasi muita kympillä.

Sain viimein kasaan matkan videomatskuista pienen hulivilipätkän:

Tällaista pooloa tällä kertaa.

Ensiksi tahdon kiittää kaikkia sponsoreita, joita oli kolme: Oulun Ilmakitaran Maailmanmestaruuskisat (ainoa kitara, jota voi soittaa murtunein sormin), Union ja Terramare. Jokainen sponssasi meille t-paidan. Voitot jäivät tällä kertaa vähiin, mutta ainakin yksi saatanan hyvä peli pelattiin itse suomenmestareita vastaan. Jaksettiin pyörittää jatkoajalle saakka, mutta sitten alkoi hapottaa niin pahasti, ettei yksinkertaisesti pärjännyt enää. Lauantai-illan throw-ineissa vedin sitten vielä yhden etukiekon ropelliksi ja baarista palatessa pannutin skiddaukset rautatieaseman nurkilla. Yritystä siis riitti vielä virallisten pelienkin jälkeen, en vaan tiedä mitä yritin.

Kovalevyllä näytti sunnuntain päätteeksi olevan 16 gigaa kuvia videomatskua. Kaikki meidän pelit on kypäräkameralla tallennettu, lukuunottamatta Tapon palkittuja mestaruuspannuja, joiden kohdalla muistikortti oli juuri loppunut. Kohta on monta kuukautta aikaa editoida ja märehtiä sitä materiaalia.

EDIT: Meidän paras peli, vaikka ei tätä voitettukaan:

Ehdin sen verran kokeilla Norwegianin lentokoneen nettiyhteyttä, että postasin Facebookiin päivityksen, jossa haukuin lomamatkailijat (varsinkin perheet) maan rakoon. Ping oli 2500ms ja jitter 1400ms, mutta kyllä se pelasi. Tai pelasi siihen saakka, että tietokone heitti sinisen ruudun eikä suostunut enää koskaan käynnistymään. Mile high my computer crash club.

Perjantain poolot päättyivät epätavallisesti ruokakerhon kautta musiikkikerhoon ja lopulta kirjallisuuspiiriin. Varsin kultturellejä nämä meidän urheiluriennot. Ainiin, olutpiirikin oli.

Nina voi postailla kuvia surkeista Juhannuskeleistä, mutta mulle paistaa aina pooloaurinko. Porailin poolomailoihin tulppia.

Eka joukkue Oulusta on nyt ilmoitettu SM-turnaukseen. Toivottavasti päästään ekaa ottelua pidemmälle, muuten tulee pitkän viikonloppu pullon kaulassa.

On harmittanut jo kauan kun Langsterin takajarrusilta on liian alhaalla eikä 23-millinenkään rengas mahdu paikoilleen ihan droppien pohjaan. Kun yritän käyttää pyörässä matkavälityksenä 14h ratasta ja 19h pooloissa rengas ei mahdu pyörimään. Jotain oli tehtävä ja kun en koskaan käytä takajarrua, kävin hakemassa Claes Ohlssonilta teräsviilan. Hyvin irtos ja nyt mahtuu rengastus kunnolla paikoilleen.

This how you can fit bigger cogs in the back with a fixed/fixed hub in a Specialized Langster. The bridge is too low even for a 23mm tire to fit in the back of the dropouts. A steel file works wonders on aluminium.

1. Alkuperäinen tilanne

2. Vähän viilausta

3. Pyörii!

4. Rengas pyörii viimein vaikka droppien sisäpäässä.

Jori Hulkkosen projektin uusi levy esikuuntelussa:
PROCESSORY – CHANGE IS GRADUAL (low kbps preview) by PROCESSORY

Lähdin eilen vähän aikaisemmin töistä ja poljin Tikkurilaan ostamaan kammet. Tikkurilasta poljin Kallion kautta keskustaan. Aurinko paistoi korkealta ja kovaa. Olin läkähtymispisteessä koko ajan. Ei kannattaisi ennen kovaa hellettä luovuttaa valtavasti verta.

Johannes oli hakenut uuden polkupyörän matkahuollosta. Se korosti jatkuvasti, että en saisi ajaa kovin kovaa, jotta se pysyy pystyssä. Vedin kaikki mahdolliset ylämäet täysiä. Lopulta Johannes hikoili ja haukkoi henkeä jossain Linnanmäen takana kallioilla. Sitä ennen ehdittiin kuitenkin käydä fiksikeskareissakin katselemassa hienoja pyöriä. Pääsin pyörittelemään vähän poolopalloa, mutta lainamailalla.

Alppilassa oli Oululaisten picnic, johon lopulta päädyttiin Hanneksen kanssa fiilistelemään. Kun pistäydyin hakemassa Alepasta pari lonkkua ja kahvit munkkeineen myyjä katsoi liian pitkään. Kysyin tunnetaanko jostain kun katsoit niin pitkään. Kyse oli aurinkolaseista, jotka – kuten myöhemmin sain kuulla – pudottavat vuosia harteiltani. Ilman laseja sain tehdä ostokset loppuun.

Picnicistä ei sen kummempaa sanottavaa. Johannes tapasi vanhan partiotutun ja jonkun matematiikan opiskelijan, joka luuli Johannesta Heseksi tai Masaksi tai Mäkkäriksi. Partiotuttu otettiin mukaan kun lähdettiin lopulta juomaan muutamat oluet Hilpeään Haukeen. Erinomaisen lahjakas fiksipyöräilijä ensikertalaiseksi. Jälkeenpäin voin vain aprikoida, että olin varmaan äänekäs ja humalainen. Railakas alkoholinkäyttöni ainakin tukisi sellaista teoriaa.

Pelattiin vähän pooloa taas tänään. Sain sponssitarran pyörään kun sanoin, että meille tulee toimittaja katsomaan peliä.